Rakastan pelejä, vihaan tekniikkaa...kohta mennään

Varmaan eka lätkäkuva ikinä, vaikka kiekkoilijan keski-iässä taidetaan olla.

Hepskukkuu! Noin puolentoista vuorokauden päästä alkaa reissu kohti keväistä osoitetta: Iso-Britanniaa, Manchesteria. Kyllä se matkakuumekin on sieltä alkanut hiipiä, tai ainakin ihan mielellään lähtee reissuun. Ei oo kyllä tullut yhtään aika pitkäksi, viimeinenkin viikko on ollut tiukkaa tekemistä. Siitä seuraavaksi.


Tauko laidalla

Lauantai oli pelailua ja seuraa täynnä. Saku oli organisoinut pihapelipäivän Hervantaan ja mukavasti tuli porukkaa pääkaupunkiseudulta asti Tampereelle. Masa haki mut ja mentiin kuuspäällä Hervantaan ja jäälle. Siinä oli pari ulkopuolistakin jäällä, mutta saatiin just sopivat pelit, olisko ollut 6 vs. 6 +- jotain. Selkeästi miinuksella oli keli, jotain 15 varmaan oli pakkasta. Yllättävän hyvin silti pystyi pelaamaan ja itellä ei ollut oikein mitään keliongelmia, joillain vähän tais paikat jäätyä. Oli hauskaa pelata ja katsella, kun Kpään jengi sai isot pelit pystyyn Hervannan jäällä.
Pihapelit jatkui kyykällä, mutta mun piti tässä vaiheessa hilpasta kotiin. Sillä kuudelta oli naapurissa lisää pelaamista, lautapelaamista. Oltiin sovittu muutaman naapurin kanssa alkuvuodesta, että pelaillaan just tänä lauantaina ja niin sitten pelattiin. Carcassonea ja Trivialia. Oli ihan mukavaa ja meni hyvin yhteen nää eri pelailut kun Antti ja Ville, jotka olin kutsunut jo aiemmin yökylään, sai olla Hervannan geimeissä eikä tarvinnut miettiä ohjelmaa niille.


Close-up

No, seuraavaksi porukka tuli Hervannasta meille ja jatkettiin Stiga-turneella meidän kerhohuoneella. Älämölöä ja komeita maaleja jonkun aikaa, ennen kuin otettiin taksi keskustaan. Tuli muuten varmaan halvemmaksi ottaa se taksi kahdeksalla äijällä kuin että olis mennyt bussilla, yötaksalla. Pupiin vei tie, missä pelattiin vähän lisää Kimbleä ja Wiin keilausta ja vähän golfiakin. Mä tosin lopetin Kimblen alkutekijöihinsä, en arvostanut.


Kaukalo ku kaukalo, possut tykkää..


Antti, Ville, Masa ja Olli jatkoi vielä takaisin kerhohuoneelle ja ylläri ylläri...vähän pelattiin! Rappakaljaskabaa siinä vielä niin kauan, että porukka alkoi pilkkiä. Seuraavaksi pelattiin jo unipeliä. Kunnes aamulla otettiin osan kanssa vielä Carcassonea. Huh, onkohan tuommoiseen pelaamisen määrään mitään lakeja?
Ai niin, lyötiin myös Antin ja Villen kanssa lukkoon niiden vierailuaika Manuun. Nyt tiedän suurin piirtein koska kukakin on tulossa käymään, helpottaa taas muita reissuja ja olemisia siellä.

Sunnuntaina ei poikien kotiinlähdön jälkeen ehtinyt kauaa lorvia. Oli iltavuoron aika AL:ssä. Kävin tähtitornilla ihmettelemässä revontulia (tai täyspilvistähän se oli, mutta juttu tuli). Sunnuntai-ilta teki hyvää, kun kohta aletaan maksaa kahta vuokraa. Tuli muuten Tampereen kaupungilta meidän kässäriporukalle muutaman satkun stipendikin nokkaa päälle..sillä saa taas yhden kuun brittivuokran hoidettua..kotiin päin, kotiin päin.
Viikonvaihteessa olikin aika HC-työvuorot. Sunnuntain vuoro loppui klo 24 ja aamulla alkoi vuoro klo 8. Eli jotain 5 tuntia unta, mutta ihme kyllä ei maanantaina töissä väsyttänyt yhtään. Homma on sen verran hektistä, että ei ehdi pilkkiä. Ja kyllä pari päivää menee vähän vaatimattomammilla unilla. Ja sain sovittua joitain työjuttua samalla, voi olla että keväällä saa tehdä jotain juttuja Briteistä. Yes, yes.
Illalla sain vielä hyvän salin vedettyä, mikä saattaa olla viimeinen vähään aikaan. Kyllä mä Manussa ajattelin salilla käydä, mutta lku menee luultavasti ihmetellessä ja korkeintaan tulee käytyä lenkillä.

Seuraavana yönä oli vähän pidemmät unet, mutta ei liian. Aamupakkasella (ei oo ollu tällasta talvea juhamuistiin, nollan alla ollut varmaan joulukuun alusta ja välillä oikein kunnon pakkasia, hurrr..mutta tykkään) suoritin siirtymän Viinikan liikenneympyrän tietämille, josta bussilla Valkeakoskelle ja Tervasaaren paperitehtaalle. Tein haastatteluja ja taustatyötä kässäriäni varten. Sain tietää vähän, miten hommat tehtaalla pyörii ja miltä siellä näyttää. Paljon tuli sellaistakin tietoa, mitä ei välttämättä tarvitse, mutta näin päin se on ehdottomasti parempi. Pitäisi tehdä samanlaista taustatyötä kaikkeen muuhunkin liittyvästä, mistä en käsiksessä sen paremmin tiedä Esim. kassakaapeista, ryöstöistä...
Sitten kävin hierojalla, mikä on ollut ohjelmassa kuukausittain noin vuoden ajan. Päänsäryt on ainakin loppunu.

Tiistai-ilta ja puoli keskiviikkoa menikin pitkälti tekniikan kanssa tapellessa. Siis voi herramunjee! Älkää käyttäkö ristiin mäkkiä ja pc:tä tai jos käytätte niin opetelkaa syvämerivisualisointi tai jotain. Älkääkä ostako mitään uutta tekniikkaa. Tai tekniikkaa ylipäänsä. Halusin kopsata digikuvia mäkiltä levylle. Ei, jotain herjasi. Kovalevylle sitten. Ei, levyä voi vain tarkastella. Tarkastella! Sitten yritin siirtää superduper SDHC-muistikorteilta videomatskua pclle. Ei tietenkään, tai formaatti oli joku ihme mts. En siis saanut näkymään mitään videokuvaa. Sitten alkoi manaaminen ja manuaalien tutkiminen. Sielä paperissa lukee, että jos vähänkään haluat enemmän tietää niin lue PDF-versiosta. No luettiin ja katseltiin. Sitten asentelin 3 vai 4 levyä ja ohjelmia niin että savu nousi levykelkasta ja päästä. Lopulta sain kuvaa näkyviin, mutta se näkyi vain sillä ohjelmalla eikä sitä pystynyt polttamaan mihinkään muuhun muotoon kai). Ja kaiken lisäksi HD-laadun kameran kuva näytti siinä kuralta ja koko tuotos tökki. Palasin takaisin digikuvien pariin ja onnistuin sotkemaan tiedostoja. Alkoi olla aika ottaa aikalisä ja aselepo ja katsella vähän leffaa. Päätin, että heti aamusta otan tekniikasta niskalenkin.
Keskiviikon väsytystaistelu onnistuikin paremmin. Olin kuin dalai lama, herkkä ja harras. Kaikkeni tein: converterin latasin, mtsn aviksi muutin ja toimivuuden testasin. Digikuvat muistitikulla siirsielin, DVD:lle siirtoa varten pc:lle asettelin, videopätkiä koneelle kuljetin, sitä kovalevylle ja vielä DVD-levyille polttelin. Kuten sanoin, kaikkeni tein. Ja musta tuntuu, että mä voitin.

SItten pakkasin reissukamat jossain reilussa tunnissa ja aloin yrittää treatmentin vääntämistä. Oikeasti päivittelin blogia. Resistance, how nice to see ya! Nyt pähkäilen, ottaisko kitaran mukaan eli ei? Huomenna pakkailen loput pikkujutut, käydään katsomassa Avatar, aamulla Ollin kanssa vielä sulkamatsit. Mikäs tässä. Jos vaikka vähän iltapalaa, leffaa, kirjaa, unta. Seuraava päivitys saattaa tulla GMT-nolla -alueelta. Stay tuned!


Komiana jäi taakse kotipiha Korvaluoman, kun poika maailmalle läks.