Dedikset lähenee ja valmista pitäisi olla. Olen haaveillut vapaasta ajasta, hetkestä jolloin voisi lukea hyvää kirjaa ihan rauhassa tai katsella leffoja koko päivän. Tää alkaa jo olla toistoa, mutta kiirusta pitää. Ihan järkevien puolueessa kuitenkin ollaan, avainsanana aikataulutus. Toimii aina.
Luulen myös, että kolme on hyvä luku projektien suhteen. Toki tulilla voi olla muutama lisää ja korvan takana pari + pilkkeenä silmänurkassa jokunen + alitajunnan systeemit ja salamat kirkkaalta taivaalta.
Mutta totuushan on se, että mikään tai kukaan ei ole koskaan valmis, vähiten elämä. Elämä on projekti viimesen päälle. Sehän sitten rakentuu pienemmistä prokkiksista ja loppupeleissä kaikki voi laskea projekteiksi: koulu, parisuhde, perhe, työ, harrastus, televisiosarja, kirja...herkkää tai ei, näin se on. Ja aikaa on 24h vuorokaudessa, siitä sitten kukin jakaa eri projekteihin sopivia tai epäsopivia määriä.
Projektiyhteiskunta. Kyllä.
Aloin muuten alunperin kirjoittaa tätä blogikirjoitusta, koska olen ottanut sen päivittämisen hommakseni. Homma=projekti.
Päiväkirjan täyttäminen on yhtä lailla projekti.
Kyllä, nukkuminenkin on projekti. Pitää nukkua tietty määrä, että jaksaa, vaikka ei ehtisikään. Pitää herätä, koska muutakin pitää tehdä. Projekti on ajatusketjun tulos, päätös. Projekti on valinta. Ajattelen ja teen päätöksiä aka vien eteenpäin projekteja. Olen itsekin projekti.
Iskurepla baariin: Haluisitsä olla mun projekti?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti