Everton, Everton, Evertoon...

Minä, stadion ja lippu. Huomaa riehakas ilme.

Everton, Everton, Evertooooo-on
Everton, Everton, Evertoon
Everton, E-VER-TON

Eli ekan valioliigamatsikin on hoidettu pois alta. Brittiläisen koulukaverini Graham oli jo Suomessa lupaillut, että vie halukkaita katsomaan Evertonin peliä (jonka intohimoinen kannattaja itse on). Tiistaina meillä oli jokaviikkoinen (!) koulupäivä ja koulun jälkeen istuskeltiin Grahamin ja Tommin kanssa pubissa ja G. heitti, että keskiviikkona Everton pelaisi sarjakärki Chelseaa vastaan. Saman tien luvattiin lähteä jos liput saadaan ja keskiviikkoaamuna se onnistui luottokortitse/puhelimitse. Jea!
Aamupäivä tehtiin kuka mitäkin ja lähdettiin junalla Martinin ja Tommin kanssa Liverpooliin. Siellä Graham näytti paikkoja ja käytiin mm. The Cavern Clubilla, missä eräs The Beatles-orkesteri tapasi vetää keikkaa nuorempana.


Ovi.

Matsivalinta meni aika lailla nappiin. Sarjakärkeä vastaan pelannut Everton tuli maalin tappiolta 2-1 voittoon, vaikka molemmat maalit tehnyt Louis Saha tyri rankkarin. Eli nähtiin myös Cechin hieno torjunta. Oli hieno nähdä myös yleisön reaktioita ja sitä paloa, mikä vähän kokeneemmilla naisihmisilläkin on. Futis vain kiinnostaa täällä (lähes) kaikkia. Tiistaina kun oltiin koulun jälkeen pubissa (ilmeisesti manun pienin pubi vai oliko koko maan) niin siellä tuli juteltua parille paikalliselle tyypille, jotka oli Man Cityn kausikorttilaisia. Ja futiksesta tuli juteltua aika lailla. Toisen veli muuten oli asunut Suomessa jotain 25 vuotta eikä se ollut silti ikinä käynyt kattomassa sitä.


Englannin Parkanossa. Toivottavasti liverpoolilaisilla on huumorintajua..ja parkanolaisilla.

Mutta Liverpool näytti siis hyvät puolensa ja sinne pitää mennä uudestaankin. Junalippu eestaas oli alle 10 puntaa ja aikaa meni noin 45 min suuntaansa. Vähä ku Tampereelta Parkanoon, eli jos Manse on Suomen Manchester niin Liverpool on sitten Englannin Parkano.

Tänään tein taas tutustumisreissun lähialueeseen juoksupelillä. Päätin käydä vähän kauempana olevalla kansallispuistoalueella ja sinne menikin reilu puoli tuntia. Kun pääsin mukavalle nummialueelle niin kello ja aurinko näyttivät sen verran, että oli parempi lähteä kotiin päin. Täällä ei kannata kovin paljon kekkaloida yksin pimeällä. Nummella nyt ei varmaan olis ollut kuin suohirviöitä ja niiden kanssa kyllä pärjää.
Nyt on tullut liikuttua ihan hyvin ja se on mulle tosi tärkeää jos haluaa jaksaa kirjoittamishommaa päivästä toiseen. Maanantaina testasin paikallisen salin. Ei irtotankoja eikä penkkiä, pirusti juoksumattoja ja cross-trainereita. Vähän ahdastakin ja huonoa musaa liian lujalla, mutta oli silti ihan mukava käydä.

Kässäritilanne on se, että tiistaina treatment taas revittiin ympäri ja vaikka sen sanottiin menneen eteenpäin niin aika paljon pitää tehdä muutoksia. Tuohon muutostarpeeseen on silti jotenkin jo tottunut ja tällä kerralla ainakin tuntuu, että niiden muutosten kautta kässäri paranee. Nyt pitäis painaa tekstin kanssa tiukasti että saa sen siihen kuntoon, että saisi hyväksynnän aloittaa varsinaisen dialogin kirjoittaminen. Lisäksi pitäis hilata unirytmiä ihan vähän taaksepäin. Ei se pahasti ole väärässä, mutta mieluummin aloittaisi vähän aikaisemmin työt niin ei tulisi niin nopeasti pimeä.

Juhuu, se on sitte olympialaiset. Herättää ristiriitaisia tunnelmia, koska en kaipaisi toisaalta mitään lisäohjelmaa kirjoittamisen, urheilun ja maahan tutustumisen lisäksi. Mutta urheiluhullu sisälläni ei voi olla innostumatta. Tässä olis tulossa Everton-ManU, mutta piti tarkistaa eka, että ei tuu mitään tärkeetä suomalaislajia silloin :)
Toivotaan nyt, että se 10 mitali raja rikkuis ja äijät ottais lätkästä jonkun värisen. Nettiä meillä ei oo kämpällä edelleenkään mutta kämppiksellä on telkkari ja BBC näyttää kisoja. Ruotsi-Suomi matsia se ei ilmeisesti näytä ja se tulee klo 5 aamulla tätä aikaa. Yks vaihtoehto on mennä pubin ulkopuolelle ja koittaa, pääseekö niiden lähiverkkoon ja sitten netistä kuva päälle ja Suomi-huudot kehiin. Olishan sekin kokemus.