Retkikuntamme ehti myös yhteiskuvaan.
Tänään se vihdoin tapahtui. Sanoista tuli tekoja, suunnitelmat laitettiin täytäntöön. Ei, treatment ei ole valmis. Ei, en vieläkään ole onnistunut päättämään lempparitiimiä valioliigasta. Vaan...tam-tam-tam-tam...matka maaseudulle onnistui! Jee.
Heitin jo viikolla kämppiksille ilmoituksen, että lähden lauantaina aamulla junalla Edalen kansallispuistoon patikoimaan. Helena tarttui täkyyn heti ja perjantaina myös Tommi lupaili antaa panoksensa reissulle. Lauantaina sitten pukattiin puoli kympin junaan ja kohti Edalea. Aamu alkoi pilvisenä ja perillä vähän tihuutti, mutta siitä välittämättä lähdettiin kiertämään noin kymppikilometristä kukkulareittiä. Maisemat oli mun makuun, just semmoista Emmerdale- ja Sydämen asialla-tyyliä, mitä voi kuvitellakin. Tosi pieni kylä, mikä varmaan elää lampaienkasvatuksella ja turismilla. Tai ei ollut mikään turistipaikka muuten, mutta lenkillä oli jonkun verran kanssasamoojia. Kun noustiin ylemmäs tuli sumu- ja lumiraja vastaan. Oli aika hämmentävää kun yhtäkkiä käveltiin lumen keskellä. Vähän samanlaista maisemaa kuin Sormusten herrassa, olikos se Erebor-vuori vai mikä (Miika voi varmistaa jos sattuu tän lukemaan), missä puhkes se lumimyrsky (ei nyt ihan yhtä hulppeet maisemat ja niin jyrkät rinteet, mutta hienot kumminkin).
Ilmeistä päätellen nyt on oltu tekemäs jonkinmoista pahaa.
Erikoinen möykky. Alla kivi.
Suuri osa retkestä meni siis kevyessä pilvessä, mutta nopeasti keli selkeni, kun laskeuduttiin pari sataa metriä alemmas. Korkein kohta oli vähän yli 600 metrissä.
Teki todella hyvää kävellä ja pitää samalla vapaapäivä kirjoittamishommista. Luulen, että oon saanut jotain kehitystä tapahtumaan treatmentin suhteen, mutta katotaan nyt kun tulee taas palautetta.
Käppäilystä sen verran vielä, että toivon mukaan ehtisi vähän useammin heittämään päiväreissuja ja miksei vähän pidempiäkin, kuin tähän mennessä. Eka kuukausi meni aika lailla kotiutuessa ja ihmetellessä, nyt pitäisi käyttää hyväkseen se, että vain pienen junamatkan päässä on paljon käymisen arvoisia paikkoja. Kirjoittamisen ehdoilla tietty.
Oliskoos tää se Highlander?
Komeita kuvia on notta. Tonne itekki mieli halajaisi. Ja niin, Erebor-vuori on yksinäinen vuori, eli se mikä oli Hobitissa pääosassa ja Smaug lohikäärme hengaili siellä. Olikohan toi Sumuvuoret jota ne oli ylittämässä Sormusteluissa? Niin muistelisin, sillä Sumuvuorten allahan se herrasmies Balroggiki pyöri..
VastaaPoistaNiinpä taisi olla. No, sumua ainakin oli täälläkin.
VastaaPoistamitä hittoo tuomisen hampaalle on tapahtunu?
VastaaPoistaOn komiaa on. On. Ja lutunen vasikka vuivui.
VastaaPoistaLuin sen sun triitmentin, mut en oo muistanu kommentoida. Aika työmäärä ja ajatuskasa on jo paperilla. Tykkäsin tosi paljon. Aikaslainen veijaritarina olis tulossa. Pratu (yllätys) oli lempparihahmo. Toivottavasti nyt et liikaa joudu survoon kaavaan, mutta toisaalta ymmärrän, et joku motiivi jäi vähä auki. Odottaa jo reploja tonne väliin :) Laita vaan uutta tuleen sit ku on menty eteepäin. Mun ifovewi kiwjottaa Englannis leffoja!
P.s. Et pysty käyttään sanaa apostate
saq: asumme rough neighbourhoodilla
VastaaPoistaanska: kiitos palautteesta. On tuo jo jonku verran tuostakin muuttunu, mutta toivottavasti parempaan. Dialogia oon alotellu, mutta ei oo vie tullu kovin pitkälle lupaa, kun pitää eka olla juoni kunnos. Mulla oli myös hahmoina aluks Jukku ja Tappi, mutta ehkä 1 hassu nimi riittää.
P.S. Enpä.