Newcastle, Pohjois-Englannin helmi

Näkymä Millennium Bridgeltä. Ja keskellä virtaa Tyne.

Kytätä Euro-Hamsterin kulmalla ja häiriköidä ohikulkevia ihmisiä. Kuusi on jo kiireessään kieltäytynyt, suostuisiko tuo? "Hei hei ja hyvää päivää, voisikos rouva osallistua paikallislehden galluppiin? No niin, mainiota. No tuota, mitenkäs, onko tullut syötyä mansikoita tänä kesänä? Jaa ei. No tuota, meinaatko syödä? No niin. Ja nimi oli? Ja mistä päin? Jaa oikein Vaasasta. Ihan kesämökki lähellä, juujuu. No niin, kuva vielä sitten. Joo, kyllä kuva pitäisi ottaa. Hyvä se on, kiitos vain."
Edellinen ei kritisoi mitenkään galluppeja tai paikallislehtiä. Paljon siitä, mitä olen lehtihommista oppinut, on tullut paikallislehtityöstä ja jokaisen toimittajan kannattaisi tehdä sitä työtä, koska siinä joutuu ja pääsee tekemään hyvin erilaisia juttuja. Mutta minä en pidä gallupin teosta. En paikallis- enkä maakuntalehdessä. Mutta se on osa toimittajan hommia.


Toimittajan omakuva: "Työpäivä".

Viime viikonloppuna tunsin olevani journalistisen mukavuuslinjan toisessa päässä. Komennus Newcastleen tekemään matkailusivun juttua, kun nyt maassa satuin olemaan. Innoissani lähdin kohti Newcastlea. Etukäteen olin saanut jo ehdotuksia matkaohjelmasta ja nähtävää ja testattavaa oli paljon. Aika kiireinen reilu pari vuorokautta tulikin, mutta myös hyvin onnistunut. Kiertelin jonkun verran herttaisen oppaan kanssa heti lauantaina perille päästyäni, mutta muina päivinä liikuin lähinnä yksin. Jotenkin onnistuin olemaan eksymättä oikeastaan kertaakaan, mistä voi ehkä "syyttää" Newcastlen muottia. Tyne-joen rannalle kasvanut kaupunki on kompakti paketti täynnä selkeitä maamerkkejä. Lisäksi meikäläisen Hiltoni oli keskellä kylää.


St. James Park.


Homman nimi on selvä kaakeleita myöten.

Jos lyhyesti kolmen päivän reissutuntoja erittelee niin kaikki tuntui menevän jouhevasti ja mukavasti. Kiire oli nähdä paikkoja (pupejakin piti kiertää silkassa tutkimustarkoituksessa), mistä kirjoittaa, mutta niinhän se taitaa olla muutenkin jos pyörii kaupungissa vain pari päivää. Onnistuneimpia valintoja olivat ehkä linnakierros (siis se linna, mistä kaupunki on saanut nimensä), kierros St James Parkilla eli Newcastle Unitedin kotikentällä ja Balticin nykytaiteen museo, missä oli oikeasti mielenkiintoista ja ajattelemaan laittavaa nykytaidetta (ei mitään nakeltua paskaa pitkin seiniä). Sunnuntaina kävin myös suositellulla taiteilija-alueella, missä eräässä taiteilijastudiossa sattui olemaan avoimet ovet ja pääsin jututtamaan Barry Fox-nimistä Jack Blackin/Seth Rogenin tyyppistä taiteilijaa, jonka taideteokset oli siistejä. Niissäkin oli visuaalisuuden lisäksi myös ideaa.


Barry Fox, suuri taiteilija ja ihminen.

Oma lukunsa oli ihmisten seurassa oleminen ja jutteleminen. Meikäläisen siellä olosta vastanneet matkatoimistoihmiset veivät ekana iltana pupiin ja syömään ja tarjosi koko homman. Pöytäseurueessa oli myös australialaisia ja uusiseelantilaisia matkailualan ihmisiä ja oli hauska jutella mm. Suomesta, Australiasta ja Uudesta-Seelannista ja huomata, mitä oletuksia ja kysymyksiä ihmisillä on, puolin ja toisin. Esim. Suomesta tiedetään Nokia, Helsinki ja joulupukki, saunaakin luulivat ruotsalaiseksi. Ite heitin U-Seelannista lampaat ja Flight of the Chonchordsin ja siitä löytyikin yhteinen tuttu :) Huono huumori yhdistää.
Kun vielä toisenakin iltana tarjottiin prameassa paikassa ruuat niin tämä opiskelijapoika oli voideltu Newcastlen vieraanvaraisuuden rattaissa siihen malliin, että paikasta ei voi juuri pahaa sanaa sanoa. Näinhän matkailubisnes tietty pyörii, mutta ei mua ainakaan haittaa olla osa sitä. Lahjukset otetaan vastaan, ja lisätoimeksiannot :)
Kesällä sitten taas palataan maan pinnalle, kun aletaan jauhaa rutiinihommaa Tampereella. Eikä kai kiertelyä pidemmän päälle jaksaisikaan. Mutta hienoa saada johonkin väliin tällainen keikka, mitä voi muistella silloin, kun taas kesällä kyselen Tammelan torilla, miten maistuu neidille puolukkahillo mustan kyrsän kanssa.


Paakari paikallisilla toripäivillä kera lepomusten.

P.S. Eiköhän se suosikkitiimikin nyt löytynyt. Ostin pari Newcastle Unitedin paitaakin. Vielä kun pääsis katsomaan niiden pelin. Kaupungin yleisilmeellä oli varmasti vaikutuksensa valintaan. Hmm, tuolla logiikalla täytyy ihmetellä, miten oon Porin Ässien suuri fani.